keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Uuden tulokkaan odottelua

Nyt uskallan vihdoin asiasta kirjoittaa, kun sain varmistuksen että tämä hanke todella toteutuu.

Koska Mustin kuolema oli niin epämääräinen, ennen kuin oli mahdollista alkaa suunnittelemaan uuden kissan ottoa, piti varmistaa ettei Armi ole kantaja millekään tarttuvalle taudille. Vakavimpia kissojen tartuntatauteja ovat FIV - kissan immuunikatovirus sekä FeLV- kissan leukoosivirus. Näistä löytyy rutkasti tietoa netistä joten en ala tässä taudinkuvista sen tarkemmin kertomaan. Rotukissoilta nämä kaksi tutkitutetaan aina, ja nyt on yleistynyt käytäntö että myös esy-ja löytöeläintoiminnassa kissat tutkitaan taudin leviämisen estämiseksi.

Armilta nämä testit otettiin sterilisaation yhteydessä 15.1. Tulokset tulivat Movetilta jo seuraavana päivänä suoraan minulle sähköpostiin, ja suureksi helpotukseksi tulokset olivat negatiiviset. Mikä Mustin hengen sitten veikään, ainakin nämä taudit on nyt poissuljettu. Jos jompikumpi testeistä olisi ollut positiivinen, en olisi uskaltanut pentua ottaa koska en halua että Mustin kohtalo toistuu uuden kissan kohdalla.

Nyt asia on kuitenkin varmistettu. Armi on toipilaana (ja se onkin sitten kokonaan oma lukunsa vahtia ettei kissa nuole leikkaushaavaa..) ja uusi kisu voi tulla taloon. Olen vähän myyräntyötä jo tehnyt, ja aion toteuttaa nyt haaveen joka on ollut minulla pitkään. Haluan norjalaisen metsäkissan.

Aloitin loppuvuodesta eri kasvattajien ja pentueiden/pentusuunnitelmien selailun netistä, ja kävin parin kasvattajan luona kissoja katsomassa. Kävikin niin  että toisesta paikasta pieni punertavaturkkinen kollipoika vei sydämeni. Selitin tilanteeni, ja kasvattajan kanssa sovin että maksan pennusta varausmaksun, ja kun varmistuu voiko pentu meille tulla, etenemme sitten sen mukaan. Voi sitä kuplivaa pörröistä onnentunnetta kun luin Armin testitulokset ja tajusin että pentu ihan oikeasti tulee meille!

Olen ahminut tietoa norjalaisista metsäkissoista, sain kasvattajalta pentuoppaan ja olen lukenut myös ahkerasti kissaraamattuani, Päivä Ylikorven Kissanhoidon Käsikirjaa. Tässä on ruvettu jo miettimään jopa näyttelyharrastuksen kokeilemista, mutta ihan eniten odotan vain että saan pennun kotiin. "Mammalomaa" olen varannut ensimmäisen viikon ajaksi kun pentu tulee, jotta voivat rauhassa Armin kanssa tutustua.

Kuka meille sitten on tulossa?

FI*Sant'Ragonan Leon Vemund.

Sant'Ragona on kissalan kasvattajanimi. FI etuliite kertoo mistä päin kissa on, meille siis tulossa suomalaisen kasvattajan kissa. He ovat tehneet norjalaisten parissa jalostustyötä jo 10 vuotta, ja tämä pentue oli L-pentue, josta nimi Leonkin sitten tulee. En ole vielä päättänyt, pidetäänkö kasvattajanimi vai keksitäänkö uusi nimi, sen näkee sitten kissan luonteesta. Pidän kuitenkin siitä että kasvattaja valitsi norjalaisia nimiä pentueelle. Pentueessa oli Leonin lisäksi yksi hyvin samanvärinen kolli, sekä 3 harmaasävyistä narttupentua. Rotukissojen värikoodit ja merkinnät ovat minulle suurimmaksi osaksi vieläkin mysteeri, mutta sen verran olen oppinut että tämä meidän poika on koodinimeltään NFO e 09 22. NFO on norjalaisten metsäkissojen rotukoodi, e tarkoittaa värikoodia creme, 09 merkitsee että turkistta on (määrittelemätön määrä) valkoista ja 22 on tabby-kuvioinnin koodi.
(Näin guugle kertoo mikä on tabby: Tabby (klassinen tabby) on voimakaskuvioinen kissa, jolla on pyöreähkö kuvio kyljessä ja leveät raidat selässä, kyljissä, jaloissa ja hännässä.) Tuosta pörrön määrästä en itse kyllä olisi mitään kuviota osannut määrittää mutta minun tehtävä onkin vain lässyttää ja söpöstellä pennulle vielä toistaiseksi :D 

Pennut luovutetaan 13 viikon ikäisinä, ja haemme Leonin meille viimeistään 12.2. 

25 päivää siis enää!

torstai 4. tammikuuta 2018

Ripsienpidennyksistä taas kerran

Tänään otatin ripsienpidennykset pois ainakin toistaiseksi. Tässä kun blogiarkistosta kaivelin ripsienpidennys-tunnuksella tehtyjä postauksia, niin onhan tuo aika hurjaa että olen pitänyt käytännössä 5 vuotta enenmmän tai vähemmän putkeen pidennyksiä.  Nyt tuntui kuitenkin siltä että on aika olla au naturel. Omat ripset ovat laittajani Aunin mukaan edelleen vahvat ja hyväkuntoiset, ja ehkä jossain vaiheessa palaan taas säihkysilmien pariin, mutta nyt talven tummuuden keskellä haluan vähän irtutua ja päästä hieromaan silmiä oikein antaumuksella :D

Aloitin aikoinaan klassisista pidennyksistä, koska volyymit olivat tuolloin vain missien ja Hollywood-tähtien säihkysilmien salaisuus. Jos en ihan väärin muista, Pikku Span Edla minulle taisi ensimmäiset volyymit laittaa ja siitä se rakkaus sitten lähtikin. Nyt on tullut taas reilusti vuosi pidettyä ripsiä yhteen putkeen! Täältä Joensuusta olen löytänyt luottolaittajat Hyvänolonkeskuksesta. Kaikki keskuksen ripsientekijät tekevät kaunista ja siistiä jälkeä. Itse olen käynyt eniten Aunin laitettavana ja voin kaikella lämmöllä suositella. <3

Yhdessä vaiheessa poukkoilin tekijältä toiselle kun etsin sitä parasta kantapaikkaa. Tuli testattua kotilaittajat sun muut ja täytyy sanoa että on siinä huima ero laittaako ammattilainen kunnon työskentelytilassa - ja välineillä vai joku ripsikurssin käynyt kotituunaaja sohvalla tai sängyllä pöytälampun valossa. (En nyt sano etteikö kotituunaajallakin voisi olla taitoa tehdä - mutta verrataan tässä nyt vaikka koti-autotallia ja autokorjaamoa tai kotibileissä väsättyjä booleja ja ravintoladrinkkejä keskenään.. u get the picture ) Näin jälkikäteen ajateltuna on aika sairaan hyvää tuuria ollut matkassa, etten ole kertaakaan saanut silmätulehduksia tai allergisia reaktioita. Aika huolettomasti olen ripsiin ja niiden laittoon suhtautunut. Nyt kuitenkin taakse päin katsoen ja kokemuksia vertaillen; 

Ihmiset, käyttäkää ammattilaisia - he ovat sinua ja sinun terveyttä ja turvallisuuttasi varten kouluttautuneet, hankkineet työskentelyvälineet ja tilat  - ja saat kuluttajansuojalain suomat oikeudet jos jotain menee pieleen. Nykyään ripsien laittaminen ja huoltaminen kosmetologin luona on todella paljon edullisempaa kuin silloin kun itse aloitin ripsien kanssa - silloin pelkkä huolto klassisiin ripsiin saattoi maksaa 80-90€! Kotilaittajat ottavat lähes poikkeuksetta huolloista sen 20-40€ kun 50-60 eurolla saat jo ammattilaisen tekemät huollot. Taiteenlaji, missä vahvoja kemikaaleja käsitellään silmän välittömässä läheisyydessä, ei ehkä ole se oikea paikka säästää kymppiä tai kahta. 

Preach!
Instakaappaus megaräpyttimistä kun piti saada vähän näyttävämpää sorttia.